Nato Pohjolassa - Pohjois-Euroopan turvallisuuden uusi lukko

11.3.2024

Ruotsin liityttyä maaliskuun 7. päivänä 2024 Natoon, muuttui Pohjolan turvallisuustilanne radikaalisti.

Ruotsi ja useampi muu maahan läheisesti sidoksissa oleva Nato-maa, etenkin Suomi, jännittivät odotushuoneessa lähes kaksi vuotta Ruotsin Nato-jäsenyyden alkamista.

Tilapäisistä turvatakuista huolimatta odotusaika merkitsi riskiä, että Venäjä onnistuisi pysäyttämään Ruotsin Nato-tien ja vaarantamaan turvallisuusyhteisön tehokkaan toiminnan Suomen lähialueilla.

Nyt tuo vaara on kadonnut. Ruotsin liityttyä kaikki Pohjoismaat ovat Naton puolustuskoneiston sisällä.

Naton kyvykkyys puolustaa Pohjoista Eurooppaa on Ruotsin tultua puolustusliiton jäseneksi vahva kuin teräksestä tehty kuulalaakeri. Puolustus on saumaton ja kestää sotilaallisen paineen joka suunnasta.

Pohjola on jo aiemmin ollut paitsi kulttuurisesti ja taloudellisesti yhtenäinen alue, nyt se on sitä myös sotilaallisesti. Edellinen kerta olikin Kalmarin unionin aikana, noin 500 vuotta sitten. Tämä ei varmaankaan ollut Putinin aikomus kun hän 2021 vaati, että Nato pysäyttää - tai jopa peruuttaa - laajenemisensa kohti Venäjän federaation rajoja.

Pohjolan integraatio yhtenäisenä turvallisuusalueena, jolla on myös mitä monipuolisempi muukin poliittinen integraatio, on keväällä 2024 historiallinen tosiasia. Muutos on iso paitsi Ruotsin osalta, myös muiden Pohjoismaiden osalta kun turvallisuuspoliittiset kysymykset voidaan hoitaa avoimemmin ja aukottomammin kuin käytännössä koskaan aiemmin.

Naton esikuntaratkaisuissa kun tehdään lähiaikoina päätöksiä, niin toivottavasti kaikki ovat vakuuttuneet siitä, että Pohjoismaiden pitää päästä saman esikunnan alaisuuteen USA:n Norfolkiin.

  • Naton turvallisuusmallin ja -organisaation suojaavasta tehosta yleisellä tasolla kertoo jotakin, että se on joutunut 75 vuoden historiansa aikana yhden kerran käynnistämään 5. artiklan mukaiset sotilaalliset tukitoimet. Tuo artikla aktivoitiin kun Isis hyökkäsi USA:n kimppuun syyskuun 11. päivänä vuonna 2001.

Suomen ja Ruotsin tulo Naton jäsenmaiksi on historiallinen askel Pohjoismaiselle yhteistyölle. On hyvä huomata, miten Pohjoismaita yhdistävät moninaiset tekijät ja siteet:

Historia ja kulttuuri:

  • Yhteinen esihistoria ja viikinkikulttuuri

  • Samankaltaiset kielet ja murteet

  • Vahva kansanperinne ja mytologia

  • Luterilainen uskonto on valta-asemassa useimmissa maissa

  • Yhteinen pohjoismainen identiteetti ja yhteistyö

Politiikka ja yhteiskunta:

  • Vakiintuneet demokraattiset järjestelmät

  • Jäsenyys Euroopan unionissa (paitsi Norja, jolla kuitenkin hyvä erityissuhde unioniin)

  • Jäsenyys Pohjois-Atlantin puolustusliitossa eli Natossa

  • Vahva sosiaaliturva ja hyvinvointivaltio

  • Korkea tasa-arvo ja koulutustaso

  • Pohjoismainen yhteistyö moninaisin muodoin

Luonto ja ympäristö:

  • Samankaltainen pohjoinen luonto ja ilmasto

  • Yhteinen ympäristöpolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet

  • Vahva luonnonsuojelun ja retkeilyn kulttuuri

Talouselämä:

  • Kehittyneet markkinataloudet

  • Korkea bruttokansantuote asukasta kohden

  • Vapaakauppa ja yhteinen pohjoismainen sähkömarkkina

  • Innovaatioiden ja tutkimuksen painottaminen

Muita yhdistäviä tekijöitä:

  • Yhteinen pohjoismainen ruokakulttuuri

  • Yhteinen pohjoismainen design ja arkkitehtuuri

  • Urheilun ja liikunnan harrastaminen

  • Yhteinen pohjoismainen huumori ja ironia

Pohjoismaiden yhteistyö on tiivistä ja monipuolista. Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto edistävät yhteistyötä eri aloilla. Pohjoismaat tekevät myös paljon yhteistyötä kansainvälisellä tasolla.