We remember - Wir erinnern - Me muistamme
/27.1.2021
Maailmassa on merkillistä pahuutta. Pahuutta, joka haluaa unohtaa pahuuden. Pahuuden unohtaminen luo pahuudelle tilaisuuden palata, iskeä takaisin. Se haluaa tuhota inhimillisyyden, tuhota totuuden, siirtyä fantasioiden ja itsekkyyden maailmaan, jossa ihmiset ovat eriarvoisia.
Kuvaaja Piotr Drabik
Tänään 27.1.2021 on Auschwitzin ja Birkenaun tuhoamis- ja työleirien vapauttamisen vuosipäivä. Sydäntalvella tammikuun 27. päivänä 1945 puna-armeijan joukot törmäsivät jättileiriin, joka edelleen muistuttaa mihin hirvittävyyksiin ihmiskunta pystyy.
Nyt kun keskitys- ja tuhoamisleirien kärsimykset eläneet ihmiset alkavat olla poissa, lisääntyy kiistapuhe, jossa mitätöidään kaikki nämä eletyt kauheudet. Kuuden miljoonan ihmisen joukkomurha - joista valtaosa juutalaisia - ja niiden päälle käsittämättömät muut pahuuden teot ovat osa ihmiskunnan veristä historiaa. Näiden hirmutekojen kiistäminen on mitä pahinta valehtelua ja petosta.
Meidän on pakko muistaa, me emme saa unohtaa mitä Natsi-Saksa, kansallissosialistisen puolueen jäsenet ja heidän tahtoonsa alistuneet ihmiset tekivät. Tapahtuneen kiistäminen tai vähättely on rikos ihmiskuntaa kohtaan. Näihin väitteisiin on vastuullisen yhteiskunnan pakko puuttua.
Mutta mikä ihme tekee ihmisestä rasistin tai antisemitistin armon vuonna 2021? Kultuurinen vaiko biologinen geenivirhe, vaiko sekä että?
