Talvisodan pääministeri A. K. Cajander - mainettaan parempi valtiomies
/9.2.2021
Talvisodan torjuntavoiton ihmettä pidetään monen tekijän summana. Noihin tekijöihin on monesti miinusmerkkisenä laskettu pääministeri Aimo Kaarlo Cajanderin panos. Talvisodan alla ja sen aikana armeijan varusteita ei tahtonut riittää koko kenttäarmeijalle ja lähes kaikkea sotamateriaalia olisi saanut olla käytettävissä enemmän. Kun reserviläisille osalle pystyttiin antamaan ainoastaan kokardi ja miehistövyö siviilivaatteisiin merkiksi, että asianomainen kuului Suomen harmaaseen, puhuttiin “malli Cajanderista”. Hänet ja hänen hallituksensa leimattiin syylliseksi maan puolustusvalmiuden puutteisiin.
Pääministeri A.K. Cajander vuonna 1939. Kuvaaja Bonney Thérèse.
A. K. Cajander, joka oli iältään 60-vuotias talvisodan syttyessä, taisi sittenkin olla parempi pääministeri kuin minkä tuomion on moni jälkeenpäin antanut. Ammatilliselta taustaltaan hän oli ehkä vielä yllättävämpi.
Televisiosta on tätä blogia kirjoitettaessa ollut seurattavissa norjalainen sarja maan sotavuosista 1940 - 1945. Atlantic Crossing on realistisesti kuvattu historia miten Norja joutui natsien miehittämäksi ja minkälaista roolia tapahtumissa näytteli kruununprinsessa Märthan ja F.D. Rooseveltin suhde. Tiivistetysti: Norja oli huonosti varustautunut Saksan hyökätessä. Suomi sensijaan oli kokoonsa ja mahdollisuuksiinsa nähden hyvin varustautunut kansainväliseen konfliktiin Norjaan verrattuna. Yhteistä molemmille maille oli laajojen kansankerrosten syvä isänmaallisuus ja puolustushenki. Meillä oli lisäksi kalustoa ja koulutettu sotaväki. Tosin Saksan armeijalle mekään tuskin olisimme kyenneet pistämään vastaan vuosien 1939 - 1942 aikana.
Maailmansotien välisenä aikana Suomi käytti puolustukseensa 15 - 20 prosenttia valtion kokonaismenoista. Suhteellisesti panostus oli Euroopan kärkiluokkaa.
Cajander oli kolmeen otteeseen Suomen pääministerinä. Hänen kolmannen hallituksensa aikana maa varustautui 12.3.1937 - 1.12.1939, mutta maltillisesti. Hänen hallituksensa kuten edeltäjiensäkin olivat itse asiassa varsin johdonmukaisesti eheyttäneet maata ja rakentaneet tasavallalle valmiuksia vastata Stalinin johtaman Neuvosto-Venäjän uhkaan.
Cajander oli talvisodan puhjetessa paitsi pääministeri, myös liberaalisen Kansallisen Edistyspuolueen puheenjohtaja. Hän oli siis saman puolueen johtaja, josta Risto Ryti nousi joulukuussa 1940 presidentiksi johtamaan maata jatkosodan raskaina vuosina.
Kirjahyllystä osui käteeni muutama päivä sitten vanha suomalaisen kasvitieteen klassikko. Kirja oli Aukusti Juhana Melan ja A. K. Cajanderin kirjoittama Suomen kasvio. Piti oikein tutkia, oliko tuo sama henkilö, kuin josta talvisodan historia puhuu. Kyllä oli.
Cajander oli monipuolisesti lahjakas poliitikko, joka aloitti uransa kasvitieteilijänä, nimitettiin metsätieteellisen tiedekunnan professoriksi ennen Suomen itsenäistymistä vuonna 1911. Vuonna 1918 hänestä tuli metsähallituksen ylijohtaja. Ei mikään turha mies, lahjakas tieteenharjoittaja ja monipuolinen, harkitseva poliitikko. Mainettaan parempi.
Kolmasti pääministerinä toiminut Aimo Kaarlo Cajander oli taustaltaan metsätieteilijä ja aloitti ammatillisen uransa kasvitieteen dosenttina Helsingin yliopistossa.
