Miksi Nato ei ole uhka Venäjälle?
/19.6.2023
Kremlin valtaa pitävissä piireissä on pitkään kylvetty julkisuuteen tarinaa, joka ei ota loppuakseen. Tarinan mukaan Pohjois-Atlantin liitto (Nato) - ei ainoastaan uhkaa Venäjää, vaan se saattaa jopa haluta hyökätä maahan.
Natoa ei koskaan suunniteltu hyökkäämään Neuvostoliittoa tai sen perillistä Venäjää vastaan. Nato on puolustusliitto, joka perustettiin kylmän sodan aikana estämään Neuvostoliiton aggressiivinen uhka demokratioille Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Vaikka kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen vuonna 1991, Nato on edelleen olemassa ja sen tarkoitus on edelleen turvata jäsenvaltioidensa alueellinen koskemattomuus ja turvallisuus. Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen näytti hetken, että Natoa ei tarvittaisi. Sittemmin Venäjän aloittama hyökkäyssota Euroopassa on nostanut Naton Lännen kannalta tärkeämmäksi kuin koskaan.
Tämän johtopäätöksen tekivät myös suomalaiset keväällä 2022 kun Putin aloitti sodan Ukrainassa - tai oikeastaan eskaloi 2014 käynnistynyttä jähmettynyttä sotaa. Kansalaiset halusivat Naton tuomaa turvaa.
Venäjän hyökkäys Ukrainassa ei ole muuttanut Naton perusideaa, puolustusta. Natolla ei ole aggressiivisia tarkoituksia Venäjää vastaan. Sen sijaan Nato on pyrkinyt kehittämään yhteistyötä Venäjän kanssa, joka on myös Euroopan tärkeä toimija. Tämä ei ole toiminut, Venäjä on vetäytynyt kuoreensa ja kehitellyt omia imperialistisia oppirakennelmia, joissa USA ja Euroopan unioni nähdään vihamielisinä tahoina.
Putin, joka on halunnut palauttaa Neuvostoliiton henkiin, on kehittänyt erityisen salaliittoteorian, jonka mukaan Nato on USA:n juoni maailman alistamiseksi omaan valtaansa. Naton jäsenet ja päätöksenteon rakenne kumoavat tämän teorian.
Itsenäiset valtiot päättävät Naton toiminnasta yksimielisyysperiaatteella.
Naton perusti vuonna 1949 kaksitoista suvereenia valtiota: Belgia, Kanada, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta ja Yhdysvallat. Sittemmin liittouman jäsenmäärä on kasvanut Suomen liittymisen jälkeen 31:een. Jäsenmaista jokainen on tehnyt yksilöllisen ja itsenäisen päätöksen liittyä tähän liittoon.
Kaikki päätökset Natossa tehdään yksimielisesti, mikä tarkoittaa, että päätös voidaan tehdä vain, jos jokainen liittolainen hyväksyy sen. USA ei pysty sanelemaan päätöksiä, vaikka onkin maailman ainoa supervalta.
Samoin päätös siitä, osallistuuko jokin maa Nato-johtoisiin operaatioihin, kuuluu yksinomaan kyseiselle maalle sen omien oikeudellisten menettelyjen mukaisesti. Kukaan liittokunnan jäsen ei voi päättää minkään toisen liittolaisen joukkojen sijoittamisesta.
Kremlin hallinto on keksinyt mitä ihmeellisimpiä väitteitä Natoa vastaan, samoin se on tehnyt Euroopan Unionin kohdalla. Näihin varmaan palataan jatkossa.
Aiheesta lisää:
https://www.dw.com/en/fact-check-russias-disinformation-campaign-targets-nato/a-64675398
