Naton tärkeimmät toimielimet

10.5.2023

Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023. Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen liittymiskirjan noin kello 14 Suomen aikaan Naton päämajassa Brysselissä.

Liittymiskirja luovutettiin vähän yli tuntia myöhemmin, kello 15.45, Yhdysvaltojen ulkoministerille Antony Blinkenille, minkä myötä Suomesta tuli Naton jäsenmaa. Liittymiskirjan luovutuksen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen presidentti Sauli Niinistö pitivät erikseen lyhyet puheet, minkä jälkeen Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan ulkopuolella kello 16.50 Maamme-laulun soidessa.

Kuten kaikissa isoissa kansainvälisissä organisaatioissa kuten Euroopan unionissa, Natossa on monitasoinen hallintorakenne. Tässä lyhyt katsaus aiheeseen.

Naton tärkeimmät toimielimet ovat:

1. Pohjois-Atlantin sopimus (Nato-sopimus) - Tämä on Naton peruskirja, joka määrittelee liiton jäsenten velvollisuudet ja oikeudet sekä sen toiminnan tavoitteet ja periaatteet.

2. Pohjois-Atlantin neuvosto (NAC) - Tämä on Naton korkein poliittinen päättävä elin, joka koostuu kaikkien jäsenmaiden suurlähettiläistä. NAC vastaa Naton yleisestä poliittisesta suunnasta ja päätöksenteosta.

   Nato on hallitustenvälinen organisaatio, eli sillä ei ole ylikansallista päätösvaltaa toisin kuin esimerkiksi Euroopan unionilla tietyillä sektoreilla. Naton korkein päätöksentekoelin on Naton neuvosto, eli Pohjois-Atlantin neuvosto (NAC), jonka puheenjohtajana toimii Naton pääsihteeri. Jokaisella jäsenvaltiolla on pysyvä suurlähettilästasoinen edustaja Naton neuvostossa. Neuvosto kokoontuu säännöllisesti myös ulko- ja puolustusministereiden sekä huippukokouksissa valtionpäämiesten tasolla.

3. Sotilaskomitea (MC) - Tämä on Naton sotilaallinen päättävä elin, joka koostuu kaikkien jäsenmaiden korkeimmista sotilasjohtajista. MC vastaa sotilaallisen strategian ja päätöksenteon kehittämisestä.

   Neuvoston työtä tukevat ja sen päätöksentekoa valmistelevat Naton neuvoston alaiset komiteat Naton päämajassa Brysselissä. Ne kokoontuvat sihteeristön puheenjohtamina ja niissä ovat lähtökohtaisesti edustettuina kaikki jäsenvaltiot, kuten Naton neuvostossakin. Kullekin tasolle ja temaattiselle asiakokonaisuudelle on oma komiteansa. 

   Naton ylin sotilaallinen toimielin on sotilaskomitea, joka neuvoo Naton neuvostoa sotilaallisissa kysymyksissä. Sotilaskomitea kokoontuu säännöllisesti sotilasedustajien kokoonpanossa sekä kolmesti vuodessa jäsenvaltioiden asevoimien komentajien kokoonpanossa. Naton sotilaallinen rakenne ja sen kaikki toiminta noudattaa jäsenvaltioiden antamaa poliittista ohjausta.

4. Naton pääsihteerin toimisto (NSO) - Tämä toimisto on vastuussa Naton päivittäisestä hallinnoinnista ja johtamisesta. Pääsihteeri on Naton korkein virkamies ja toimii Naton neuvoston eli NACin puheenjohtajana.

5. Puolustusministerineuvosto (DMC) - Tämä neuvosto koostuu kaikkien jäsenmaiden puolustusministereistä ja vastaa sotilaspoliittisten linjausten kehittämisestä.

6. Siviilikriisinhallinnan komitea (CCC) - Tämä komitea vastaa Naton siviilikriisinhallinnasta, kuten humanitaarisista avustustehtävistä ja siviiliasioista kriisialueilla.

7. Militaarikomitean puheenjohtajisto (MCCS) - Tämä johtoryhmä vastaa sotilaallisten operaatioiden johtamisesta ja valvonnasta. Se koostuu korkeimmista sotilasedustajista, jotka edustavat Naton eri sotilasoperaatioita.

Nämä ovat Naton tärkeimmät toimielimet, jotka vastaavat liiton poliittisesta, sotilaallisesta ja hallinnollisesta toiminnasta.

Neuvoston ja komiteoiden työtä valmistelee Naton päämajan virkakoneisto, joka komitearakenteen tavoin jakautuu siviili- ja sotilaspuoleen.