Kiinan laivasto haastaa USA:n merimahdin
/1.11.2018
Euroopalla ja Yhdysvalloilla on ollut maailman meriteiden hallinta käsissään 1500-luvun alusta lähtien meidän päiviimme. Näin ei välttämättä ole lähivuosikymmeninä. Kiina on noussut taloudelliseksi supervallaksi, ja nyt se on tekemässä sitä myös sotilaallisesti.
Kiinan laivaston koko on tänä vuonna ohittanut USA:n laivaston koon. Kiinalla on nyt maailman suurin laivasto ja kunnianhimoinen ohjelma vahvistaa sitä vielä nykyisestä.
Laivasto pystyy haastamaan Yhdysvallat jo hyvin vakavasti Taiwanin ja Etelä-Kiinan meren alueella. Etelä-Kiinan merellä maiden laivastoilla onkin ollut tänä vuonna useita uhitteluja ja joitakin “likipiti” yhteenottoja. Voimannäytössä molemmat ovat pullistelleet myös ilmavoimillaan.
Kiinan ensimmäinen lentotukialus Liaoning tuli operatiiviseen käyttöön 2012, tässä se on lähellä Hong Kongin vesiä. (Kuva Baycrest) Laiva on rakennettu alun perin Neuvostoliitossa 1988.
Avomerilaivastot (Hochseemarine, Blue-Water Navy) ovat laivastoja, jotka kykenevät operoimaan sotilaallisesti tehokkaasti valtamerillä maailmanlaajuisesti. Kiinan laivasto on tähän asti keskittynyt lähimerialueidensa puolustukseen ja sotilaalliseen vaikuttamiseen, mutta on rakentamassa kykyä operoida pidemmällä eri valtamerillä. Yhdysvaltain globaaliin merimahtiin Kiinalla on toki vielä matkaa. Laivaston tekninen taso on vielä monin osin jäljessä läntisiä ratkaisuja, mutta kuten kaikessa muussakin teknologiassa Kiinan sotilastekniikka on hurjassa kehitysvauhdissa.
Kiinan suuria haasteita on myös asennemuutos. Maa tarvitsee tukikohtia ja kumppaneita, omin voimin se ei pysty laivastollaan vaikuttamaan kovinkaan pitkälle. Viimeksi Kiina vaikutti laajemmin isoilla valtamerillä Ming-dynastian aikana 1400- ja 1500-luvulla. Eli kuten Hudson-tutkimuslaitoksen tutkija John Lee kirjoitti Washington Postissa kesäkuussa 2018:
“Even more untimely for China is that it is attempting the difficult transition from a land-based mind-set established over several millennia toward becoming a dominant naval power for the first time in its history. It is doing so without any true seafaring strategic allies or reliable security partners.”
Kiinan kansanarmeijan teoreetikot jakavat maan puolustusalueen kahden “saariketjun” muodostamiin vyöhykkeisiin. Kartta on piirretty yhdysvaltain puolustusministeriön dokumentin pohjalta.
Kiinan on tarkoitus rakentaa nykyisen rannikkopuolustukseen kykenevän laivaston jatkossa kykeneväksi toimimaan tehokkaana avomerilaivastona maailman eri puolilla. Lähimerialueiden puolustamiseen sillä on jo riittävä sotilastekninen yhdistelmä tutkia, satelliitteja ja ohjuksia USA:n lentotukialusten uhmaamiseen ja torjuntaan.
Tukholman kansainvälisen rauhantutkimuslaitoksen mukaan Kiinan sotilaallinen varustautuminen kasvoi vuositasolla lähes viisinkertaiseksi vuodesta 2000 vuoteen 2014. Vuosina 2013 ja 2014 Kiina laski vesille enemmän sotalaivoja kuin mikään muu maa.
Muita esimerkkejä Kiinan merimahdin noususta:
Vuoteen 2008 maalla oli yksi ballistisia ydinohjuksia ampumaan kykenevä sukellusvene, vuonna 2016 jo neljä
Maa rakentaa parhaillaan kahta lentotukialusta, ja julkinen arvelu on, että tavoitteena on saada laivaston käyttöön neljästä kuuteen tukialusta
Korvetteja tai keveitä fregatteja maa on rakentanut nopeaan tahtiin. Vuonna 2014 niitä ei ollut vielä ainuttakaan, mutta heinäkuussa 2018 korvetteja oli otettu palvelukseen jo 41 kappaletta.
Avomerilaivostojen voiman projisoinnin luokat
Tällä erää Kiina pullistelee avomerilaivastollaan vielä alueellisena voiman näyttäjänä, mutta tätä vauhtia kykenee luultavasti hyvinkin pian samaan kuin Ranska ja Iso-Britannia omilla laivastoillaan.
Professorien Daniel Todd ja Michael Lindberg 10-tasoisen laivastoluokituksen mukaisesti tällä hetkellä avomerilaivastojen kapasiteetti voidaan jakaa seuraaviin neljään luokkaan:
| Sija | Nimitys | Kyvykkyys | Esimerkkejä |
|---|---|---|---|
| 1 | Globaalisti ulottuva voiman näyttö | Useita pitkäkestoisia voimannäyttötehtäviä maailmanlaajuisesti | Yhdysvallat |
| 2 | Rajoitettu globaalin voiman näyttö | Vähintään yksi maailmanlaajuinen voiman näyttö | Ranska, Yhdistynyt Kuningaskunta |
| 3 | Monialueinen voiman näyttö lähialueilla | Voiman näyttö alueilla jotka ovat lähellä omaa aluetta | Intia, Italia, Venäjä, Espanja, Brasilia |
| 4 | Alueellinen voiman näyttö | Rajoitetun matkan voiman näyttö oman talousalueen ulkopuolella | Kiina, Japani, Australia, Etelä-Korea, Saksa, Kanada |
Lähteitä:
U.S. Military Capabilities and Forces for a Dangerous World, Rethinking the U.S. Approach to Force Planning. Kirjoittajat David Ochmanek, Peter A. Wilson, Brenna Allen, John Speed Meyers, Carter C. Price, julkaisija RAND Corporation 2017
China Naval Modernization: Implications for U.S. Navy Capabilities, Ronald O´Rourke, Congressional Research Service 2018
